kuinka saan pasportitiedot EU:n ulkopuoliselta hankkijalta

Tuoja pyytää, toimittaja toimittaa

Joka tuo huonekaluja EU:n ulkopuolelta Euroopan markkinoille, katsotaan ESPR:n mukaan tuojaksi, ja tällä roolilla on oma velvoitteensa: tarkistaa, että digitaalinen tuotepassi on olemassa ja oikea ennen kuin tuote tuodaan markkinoille EU:ssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että passille tarvittavat tiedot pyydetään EU:n ulkopuolisen valmistajan luo — materiaalit, koostumus, osien alkuperä ja kaikki muu, mitä kyseisen tuotteen passille tarvitaan. EU:n tuoja ei ole henkilö, joka keksii näitä tietoja tai täydentää niitä arviolla; nämä tiedot on saatava valmistajalta, ja tuoja tarkistaa, mitä tulee.

Kenen kohdalla tämä koskee ja missä se siirtyy johonkin muuhun

Tämä kysymys koskee erityisesti osapuolta, joka merkitään tuojaksi: henkilöä, joka tuo huonekalun ensimmäistä kertaa valmistajalta EU:n ulkopuolelta Euroopan markkinoille. Projektien sisustuksesta tai kauppiaasta, joka ostaa huonekaluja EU:n sisällä olevalta tuojalta, tilanne on eri — hän tekee yhteistyötä toimittajan kanssa, joka on jo EU:ssa, ja se on eri reitti kuin tässä kuvattu. Joille, jotka tuovat itse maasta EU:n ulkopuolella, ESPR:n 29 artiklan "valmistaja" ja "tuoja" -ero on relevantti: tuojalla on oma, itsenäinen velvoite, erillään siitä, mitä valmistaja alkuperämaassaan tekee tai ei tee. Mitä tämä artikkeli ei säätele, on se, miten valmistaja toimittaa tiedot tarkalleen tai missä muodossa — se on asia, josta sovitaan käytännössä osapuolten välillä. Lisätietoa siitä, mitä tuotepassi merkitsee tässä tuontitilanteessa, on kohdassa mitä tuotepassi merkitsee EU:n ulkopuolelta tuotaessa.

Vielä ei ole kiinteää päivämäärää, mutta suunta on kiinteä

Ei ole vielä määritettyä päivämäärää, jolloin tämä velvoite huonekaluille alkaa. ESPR itsessään on puitekumisääntö; mitä tuoteryhmiä milloin velvoitetaan saamaan passi, määritetään kunkin tuoteryhmän osalta erillisessä delegoidussa säädöksessä. Huonekaluille tätä säädöstä ei vielä ole. Mitä on kuitenkin varmaa, on artikloissa 38 ja 29 määrätty mekanismi: heti kun velvoite astuu voimaan, vastuu tietojen välittämisestä ketjussa kuuluu toimijoille, jotka ESPR niihin osoittaa, eikä vastuu siirry automaattisesti siksi, että valmistaja on EU:n ulkopuolella. Kunnes päivämäärä vahvistetaan, ei ole laillista velvoitetta pyytää näitä tietoja jo nyt — mutta mikään ei estä tuojaa järjestämästä toimittamista nyt, juuri koska se säästää aikaa myöhemmin. Tämä sivu päivittyy heti kun meubels-tuoteryhmän delegoitu säädös on julkaistu.

Miten tämä käytännössä toteutetaan

Ensimmäinen vaihe on määritellä tarkalleen, mitä tietoja kyseisen huonekalun passille tarvitaan — yleiskatsaus siitä on kohdassa mitä tietoja toimittajalta pyydetään. Tämän jälkeen on järkevää järjestää tämä toimittaminen ei suullisesti tai irtonaisilla sähköposteilla, vaan kirjata se EU:n ulkopuolisen valmistajan ostosopimusten ehtoihin: mitkä tiedot, missä muodossa ja mihin aikaan. Miten se sopimuksellisesti järjestetään, on kuvattu kohdassa sopimukset passin tietojen toimittamisesta ostosopimuksessa. Toimittajalla EU:n ulkopuolella tämä on erityisen tärkeää, koska jaettua EU:n valvontakehikkoa ei ole, joka ottaisi valmistajaan suoraan yhteyttä — tuoja on tässä valmistajan ja Euroopan markkinoiden välissä, ja kantaa siksi suuremman osan riskistä, jos tiedot puuttuvat tai ovat väärin.

Kun tiedot saapuvat, seuraava vaihe on tarkistaa ne oikeellisuuden ja täydellisyyden kannalta sen sijaan, että ottaisivat ne sellaisenaan — miten tämä tarkistus järjestetään, on kuvattu kohdassa tietojen oikeellisuuden tarkistaminen. Jos valmistaja ei toimita tietoja, toimittaa ne puutteellisesti tai liian myöhään, se on tilanne, joka esiintyy usein ja jolle on olemassa lähestymistapa — katso mitä tehdä, jos toimittaja ei toimita tietoja. On tärkeää myös selvittää, onko kyseessä valmis huonekalutuote vai puolivalmiste, jota käsitellään edelleen: alihankkijoille ja osien toimittajille koskevat vastaavat kysymykset siitä, kuka toimittaa mitä tietoja, kuvataan tai alihankkija, joka toimittaa puolivalmisteita, joutuu toimittamaan myös passitietoja. Kun digitaalista tuotepassia tarkastetaan tullissa, kuten ESPR:n 15 artiklassa on määrätty, on tuoja se, jolle voidaan vaatia vastuuta puuttuvista tai virheellisistä tiedoista — syy siihen, että tämä ketju on järjestetty etukäteen eikä vasta tarkastuksen yhteydessä.

Perustelu: ESPR:n 29., 38., 10. ja 15. artikla

ESPR:n 29. artikla kuvaa tuojien velvollisuuksia, joihin kuuluu digitaalisen tuotepassin olemassaolon ja oikeellisuuden tarkastaminen ennen kuin tuote tuodaan EU-markkinoille. Artikla 38 määrää toimitusketjun osapuolten vaatimukset ja muodostaa siten perustan tuotetietojen välittämiselle valmistajan, tuojan ja muiden osapuolten välillä. Artikla 10 kuvaa, mitä digitaalisen tuotepassin sisällöllisesti on oltava, mikä määrää, mitä tietoja on aluksi pyydettävä EU:n ulkopuolelta valmistajalta. Artikla 15 koskee digitaalisen tuotepassin tulliarkistointia tuonnissa, mikä koskettaa tuojaa suoraan silloin, kun huonekalu ylittää EU:n rajan.

Mitä tehdä nyt

Yritys, joka jo nyt tuo huonekaluja EU:n ulkopuolelta, voi ilman delegoidun säädöksen odottamista jo nyt kartoittaa, mitä valmistajia käytetään, mitä tietoja nämä valmistajat normaalisti jo pitävät (kuten materiaalien koostumuksen ja alkuperän), ja tarjoavatko olemassa olevat ostopalvelut sopimukset tilaa myöhemmin lisätä passin tietojen toimittamisen velvollisuus. Jos yritys epäröi, soveltuvatko omat tuotteet tulevaisuudessa vaatimukseen, löytää ensimmäisen tarkistuksen osoitteesta vai kohdistuu tuotepassi omiin huonekaluihin.