Kuka Suomessa myöhemmin tarkistaa, onko huonekalupassinne kunnossa, on vielä epäselvää. Taustalla oleva EU:n asetus (ESPR) määrää, että jäsenvaltiot nimeävät markkinavalvontaa varten toimivaltaisen viranomaisen, mutta huonekalujen tarkka täytäntöönpano edellyttää delegoitua säädöstä, joka koskee nimenomaan huonekaluja. Asiaa koskeva ESPR-työohjelma 2025-2030 ennakoi sitä vuoden 2028 tietämille. Kunnes se on olemassa, voi tänä vuonna olla muutoksia valmistelujen ja ilmoitusten tasolla, mutta ei lopullisen, täytäntöönpantavan huonekalujen valvontarakenteen tasolla.
Yrittäjänä tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että uutta valvontaa koskevat uutiset tänä vuonna käsittelevät yleensä valmistelevaa työtä: kuulemisia, ilmoitettuja toimijasten välisiä tehtävänjakoja tai signaaleja Brysselistä siitä, miltä valvonta tulee näyttämään. Mikään näistä uutisista ei määritä, kuka Suomessa konkreettisesti tarkistaa, millä valtuuksilla ja millä sanktioilla. Se on aivan eri asia kuin muutos, joka koskee jo teitä.
Miksi valvonta ei ole vielä lopullinen
Markkinavalvonta tuotteisiin liittyen EU:ssa toimii yleensä nimettyjen kansallisten viranomaisten kautta, jotka tarkistavat, noudattavatko tuotteet voimassa olevia vaatimuksia. Olemassa olevien tuoteturvallisuusvaatimusten osalta Suomi on järjestänyt tehtävänjako jo vuosia. Huonekalupassia koskien tehtävänjako on vielä vahvistettava, koska passissa olevien sisältövaatimusten koskevat vaatimukset eivät vielä ole lopulliset. Valvontaviranomaiset voivat nimittäin valvoa tehokkaasti vain vaatimuksia, jotka ovat kiinteät: mitkä tiedot ovat pakollisia, missä muodossa ja kuinka kauan niiden on pysyttävä saatavilla. Kunnes delegoitu säädös on olemassa, puuttuu se pohja.
Tämä selittää myös, miksi saatat kohdata tänä vuonna uutisia "valvonnasta valmisteilla" ilman päivämäärää tai viranomaista. Se ei ole lähteen huolimattomuutta, vaan looginen seuraus sääntelyvaiheen tasosta, jossa säädös sijaitsee.
Mikä on jo vahvistettu
Mikä on vahvistettu, on periaate: markkinavalvontaa tulee ja se järjestetään kunkin jäsenvaltion sisällä erikseen. Suomi rakentaa tämän yhteydessä todennäköisesti olemassa olevien tuoteturvallisuus- ja markkinavalvontarakenteiden varaan, vaikka se ei ole vielä muodollisesti vahvistettu päätös huonekaluista. On myös vahvistettu, että velvoite itsessään, mukaan lukien sen valvonta, tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun huonekaluja koskeva delegoitu säädös on julkaistu ja siinä mainitut määräajat ovat menneet umpeen.
Yrityksille, jotka jo toimittavat huonekaluja useisiin EU-maihin, on hyödyllistä seurata, miten muut jäsenvaltiot järjestävät valvontaansa, sillä se voi vaihdella maittain, kun säännöt tulevat voimaan. Ajantasaisen tiedon aiheittain saatat tutustua tietopankkiin tilanteen mukaan, missä kehitystä seurataan aiheittain.
Mitä voi konkreettisesti muuttua tänä vuonna
Konkreettisesti tänä vuonna voi muuttua, että Euroopan komissio julkaisee huonekaluista käsittelevän delegoidun säädöksen luonnoksen tai avaa kuulemiskierroksen, jossa sidosryhmät voivat kommentoida. On myös mahdollista, että Suomi ilmoittaa etukäteen, mikä olemassa oleva viranomainen todennäköisesti saa valvontatehtävän, kuitenkaan sitä muodolliseksi päätökseksi tekemättä. Tämänkaltaiset ilmoitukset ovat signaaleja, ei velvoitteita. Ne ovat kuitenkin hyödyllisiä seurata, koska ne osoittavat, mihin suuntaan täytäntöönpano on menossa.
Se, mitä ei muutu tänä vuonna, on itse velvoite: se astuu voimaan vasta, kun delegoidun toimen julkaisemisen jälkeen siinä mainitut siirtymäajat ovat kuluneet. Siihen saakka ei siis ole valvontaa, jonka voisit "missata" tekemällä nyt mitään. Silti varhainen valmistautuminen voi olla käytännöllisesti hyödyllistä, kun vaatimukset tulevat voimaan.
Kenelle tämä on tärkeää
Tämä on erityisen olennaista niille yrityksille, jotka päättävät nyt, minkä ohjelmistotoimittajan tai palvelinpalvelun tarjoajan kanssa he tekevät yhteistyötä tulevaisuuden passia varten, sekä yrityksille, jotka toimittavat kansainvälisesti ja haluavat tietää, ovatko ne tulevaisuudessa tekemisissä eri valvontaviranomaisten kanssa maittain. Puhtaasti suomalaiselle huonekalujen valmistajalle, joka toimittaa vain kotimaahan, kysymys on vähemmän kiireellinen kuin tuontiyrityksen tai sisustussuunnittelun palveluntarjoajan kohdalla, joka on aktiivinen useissa jäsenvaltioissa.
Jos haluat arvioida, kuinka lähellä yrityksesi jo on velvoitteita, quick-scan muutaman lyhyen kysymyksen kanssa antaa ensimmäisen viitteen. Se ei korvaa oikeudellista neuvontaa, mutta auttaa määrittämään, missä vaiheessa prosessia olet.
Mitä voitte jo nyt tehdä
Ilman lopullista valvontarakennettakin voit jo nyt laittaa kuntoon asioita, joita joka tapauksessa tarvitaan: tietää, mitä tietoja kirjaat huonekaluistasi, kenelle jaat ne ja miten siirrät ne tulevaisuudessa passin tarjoajalle. tiedoista-kertovalla sivulla luet, mistä passin tiedot tulevat ja mikä rooli jäljitettävyydellä on siinä. Konkreettisia kysymyksiä omasta tilanteestasi varten pätevä valvontaviranomainen, kun se on määrätty, tai juristikin on sopiva yhteyshenkilö.
Epäiletkö, mitä erityisesti yrityksellesi muuttuu, kun valvonta on asetettu järjestykseen? Tee ilmainen quick-scan tai katso usein kysyttyjä kysymyksiä huonekalupasportista aiheiden yleiskatsaus.